Ystävyyden deletointia

Aikuisuudessa on se kiva juttu, et voi itse valita kenen ystävä haluaa olla ja kenen ei. Ei tarvii teeskennellä olevansa ystävä kaiken maailman perseennuolijoiden, kaksnaamasten tai selkäänpuukottajien kanssa. Sellaset ihmiset voi vaan deletoida tai blokata elämästään humps! Ja toivoo ettei enää tee uudestaan virhettä, et uskois ihmisen muuttuneen ja päästäis taas lähelleen. Ja että oppis virheistään ja osais vastaisuudessa ohittaa sellaiset ihmiset heti alkuunsa.

Tietty on ihmisiä kenen kanssa täytyy tulla toimeen niiden luonnevammoista tai tyhmyydestä huolimatta. Mutta niitä ihmisiä ei tarvii päästää sen lähemmäks. Riittää että niiden kanssa tulee toimeen ja voi asiallisesti hoitaa tarvittavat yhteydenotot.

Mun ystäväks ja mun lähelle on tosi helppo päästä ja helposti kerron itsestäni kaiken. Ei mulla oo mitään salattavaa, ne on vaan mun elettyä elämää ja tunteita. Enkä mä heilahda helposti, eikä mua oikeen saa suuttumaankaan. Mut jos mua loukkaa riittävän pahasti, ni mä vaan käännän selän ja kävelen pois. That's it! Loppuelämää sinullekin!

Mua ei siis helpolla suututeta. Osaan aatella asioita eri kantilta ja ymmärrän eri näkökulmia. Voihan se olla niinkin.. Elämä on!
Joskus parisuhteet menee kumoon. Ehkä eteen tulee joku toinen. Rakastutaan tai muuten vaan eksytään väärään sänkyyn. Sellaista sattuu. Jokainen itse vastaa omista teoistaan ja mä olen sitä mieltä, että jos sinkku ihminen pokaa varatun ihmisen - niin silloin väärin tekee varattu eikä sinkku... Mutta rajansa kaikessa.

Vaikken mä ole mikään tuomitsemaan toisten elämäntapa valintoja niin kyllä mullakin tiettyihin juttuihin on mielipiteeni! Varsinkin jos se sinkku on olevinaan mun ystävä ja se varattu on mun siskonmies - mun kummityttöni isä! Ja sinkku varsin hyvin tietää että mies on naimisissa mun siskon kanssa ja siitä huolimatta lähtee häsläämään mun ja mun siskon selän takana... niin huh-huh, siinä menee mulla raja!
Ja jos mun siskonmies ryhtyy naimisissa ollessaan avoimesti vonkaamaan mun ex-miehen ex-vaimoketta, mun poikani ns. äitipuolta - niin siinä menee mulla raja!

Ehei, äitipuoleus on juuri peruttu ja deletoitu. Forever!

Mutta hyvää loppuelämää heille kahdelle. Ovat toisensa ansainneet! Ja toivottavasti tämä kaikki oli tämän kaiken arvoista..
Sinkulle ihan vaan terveisiä, että olet kuulema pelkkä pano ;)