4.3.2008
Vierivä kivi sammaloituu
Mä en saa enää mitään aikaiseksi. Kaikki asiat seisoo ja kasaantuu. Joulusta asti ollu ihan lusmupaska.. Onko ne nuo lapset kun vie mun kaiken energian vai tämä pimeä tylsä talvi - vai facebook, blogit ja vauvapalsta?! Ei paljoa energialatausta lisännyt nuo kymmenet uudet tv-kanavatkaan mitä viasat meille eilisestä lähtien on tarjonneet... Siis oikeesti. Pitäisi lapsille varata neuvola-aikoja ja hammaslääkäriä, mutta kun en jaksa kaivaa kalenteria, numeroa ja soittoaikoja. Niin ja kissakin pitäisi viedä rokotettavaksi. Mulla on uusi virka, mutta en saa aikaiseksi vaikka yhtä vaivaista sähköpostia kirjoittaa sinne ja kysellä virasta vähän enemmän. Laskuja pitäisi maksaa, mutta kun en jaksa edes avata niitä kirjekuoria. Pari tilinpäätöstä pitäisi tehdä. Veroilmoituksiakin jossain vaiheessa täytellä. Niin ja ne lasten synttärijuhlat ensi viikonloppuna - en oo vielä yhtään ihmistä henkilökohtaisesti kutsunut, odotan kai vaan että kaikki siitä huolimatta tulee paikalle. Kukahan ne 3 täytekakkuakin jaksaa tehdä? Ja siivota! Mulla on ollu kirppispöytä kesästä asti vuokrattuna, mitä hoidin n. 4krt/vk kesällä ja vielä syksylläkin. Mutta nyt talven oon lusmunnut siitäkin. Viimeksi vienyt varmaan 6 viikkoa sitten sinne tavaraa myyntiin. Viime kuun sähkölukemiakaan en oo saanut sähköyhtiölle ilmoitettua, vaikka senkin voisin tehdä tässä samalla netin kautta. Ja ne lukuisat kirjakerhon kuukaudenpaketit... huoh, eihän niitä muista ikinä perua ajoissa. Ja olishan täällä kotonakin vaikka mitä pientä huoltomiehen hommaa. Mikä järki oli kiireellä ostaa keittiöön uudet roskavaunut ja vaatehuoneeseen uudet hyllyt jos kukaan ei niitä saa laitettua paikalleen. Niin ja se lääkekaappi joka on jo 1½ vuotta odottanut seinälle ripustajaansa. Ja kai se Jesper voi olla ilman koulupöytää kesään asti ihan helposti kun on tähänkin asti pärjännyt? Mutta miks mun pitäis aina olla menossa ja tulossa? Tehdä ja touhottaa. Hitto oikeesti jos laiskottaa ni enkö mä sais vain olla ja räkiä seinille? Tai mennä metsään ja istahtaa kivelle. Kuunnella. Haistella ja vaikka vähän maistella ketunleipiä? Tai kerätä sit vaikka vaan sitä pirun kaarnaa tai jäkälää!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti